Tutkimukset viitoittavat tietä – miten valosaaste vaikuttaa eläimiin ja ihmisiin?
Valon vaikutuksen mittaaminen ihmisiin ja eläimiin on monimutkaista. Jotta voisimmme tulevaisuudessa valita oikeanlaisen valaistuksen, tarvitaan enemmän tietoa – ja standardeja, joihin päättäjät voivat perustaa päätöksensä. RISE-tutkimuslaitos kehittää mittausmenetelmiä valaistun ympäristön määrittelemiseksi ja siten perustan luomiseksi tuleville standardeille. Tähän kuuluu myös ekologisen vaikutuksen vähentämiseen kehitettyjen uusien valaistusratkaisujen hyväksynnän arviointi.
Valosaaste vaikuttaa ihmisiin ja eläimiin, mutta ei ole helppoa tietää, mikä on oikea valo mihinkin paikkaan – ja missä valossa ihmiset ja eläimet viihtyvät parhaiten. Tarvitsemme lisää tietoa, jotta voimme tehdä perusteltuja päätöksiä tulevaisuudessa.
Maria Nilsson Tengelin on fyysikko ja fotometrian ja radiometrian tutkija RISE-tutkimuslaitoksella (Research Institutes of Sweden). Hän työskentelee mm. valoon liittyvien mittausten ja tutkimusprojektien parissa, jotka muodostavat perustan ulkovalaistuksen standardeille ja ohjeille.
– Tietoa lisäämällä voimme tehdä harkitumpia päätöksiä. Kaikkiin tilanteisiin sopivia ratkaisuja ei ole, mutta vallitsevien olosuhteiden perusteella voimme löytää tien eteenpäin, Maria Nilsson Tengelin sanoo.

Maria Nilsson Tengelin, fyysikko ja tutkija RISE-tutkimuslaitoksella.
Huolelliset tutkimukset
Maria Nilsson Tengelin työskenteli yhdessä Gävlen yliopiston Annika Jägerbrandin ja yhdysvaltalaisen Penn State -yliopiston Alp Durmusin kanssa projektissa »Energiatehokas ulkovalaistus pienemmällä valosaasteella«. Projektissa rakennettiin testialue kävely- ja pyöräilyreitille luontokohteeseen Boråsin laitamille Etelä-Ruotsissa. Viikon aikana olemassa olevat valot sammutettiin ja tilalle pystytettiin tilapäiset pylväät Fagerhultin valaisimilla. Valaisimissa oli eri värilämpötiloja: neutraali valkoinen (3000K), lämmin valkoinen (2200K) ja oranssi (1800K).
Jokainen valaisin oli varustettu kahdella eri tyyppisellä optiikalla. Niistä toinen antoi laajan valonjaon ja toinen häikäisysuojatun valon, joka antoi valoa enemmän tielle ja tuskin lainkaan sivuille. Näin oli mahdollista tarkastella erilaisia värilämpötiloja sekä kapeaa ja leveää valonjakoa eri yhdistelmissä. Asennusta arvioitiin perinteisillä maanpäällisillä valaistusmittauksilla ja uudella menetelmällä, jossa valon leviämistä taivaalle ja kauemmaksi ympäristöön mitattiin dronella. Tutkimuksessa 56 ihmistä pyydettiin kävelemään tietä pitkin ja täyttämään kysely heidän kokemuksistaan valaistusympäristöstä eri valaistusasetuksilla.

Kuva on Simrishamnista, jossa Fagerhultin valaistus valaisee kaupunkia.
– Osallistujien piti muun muassa kertoa, mistä valaistuksesta he pitivät eniten ja olisivatko he valmiita tekemään henkilökohtaisia myönnytyksiä, jos siitä olisi hyötyä ympäristölle. Hankkeen tavoitteena oli selvittää, miten valosaasteen määrää voidaan mitata luotettavasti ja miten voimme vähentää ulkovalaistuksen negatiivisia vaikutuksia ja tehdä samalla valaistusympäristöstä riittävän hyvän ihmisille, Maria Nilsson Tengelin kertoo.
Ehdoton enemmistö osallistujista piti enemmän valkoisesta valosta (2200K ja 3000K) ja vain hyvin pieni osa ilmaisi pitävänsä oranssista valosta. Kysyttäessä, voisivatko he hyväksyä muun valaistuksen ympäristö-/energiasyistä, kasvoi niiden prosenttiosuus, jotka voisivat ajatella oranssia valaistusta.
– Kenttäkoe osoitti, että 1800K heikentää näkyvyyttä ja turvallisuuden tunnetta, ja naisten mielestä ympäristö tuntui yleisesti vähemmän turvalliselta. Oranssin valon hyväksyntä kuitenkin kasvaa tiedettäessä, että ekologisiin vaikutuksiin kiinnitetään enemmän huomiota.
"Kenttäkoe osoitti, että 1800K heikentää näkyvyyttä ja turvallisuuden tunnetta, ja naisten mielestä ympäristö tuntui yleisesti vähemmän turvalliselta. Oranssin valon hyväksyntä kuitenkin kasvaa tiedettäessä, että ekologisiin vaikutuksiin kiinnitetään enemmän huomiota." Maria Nilsson Tengelin, RISE
Uusi mittausmenetelmä
Seuraava yhteistyöhanke koskee mittausmenetelmien jatkokehitystä. Tavoitteena on kehittää uusi menetelmä valohohteen arvioimiseen ja mittaamiseen suojelun arvoisissa kaupunkiympäristöissä ja vesistöissä.
– Tarkkailemme, millä pisteillä ja parametreilla ja kuinka monta mittausta on tehtävä, jotta valon ympäristövaikutusten arvioinnin tarkkuus ja luotettavuus voidaan varmistaa.
Hankkeen on myös tarkoitus määritellä, mitä standardiin pitäisi sisällyttää. Tällä hetkellä valoa mitataan keskittyen siihen, miten se täyttää tehtävänsä ihmisille – kulkuväylillä ja miten se heijastuu vastaantulevien ihmisten kasvoihin – ja niin, ettei se häikäise tai häiritse ympäristössä olevia ihmisiä. Hajavaloa ei kuitenkaan mitata geometrioilla ja tasoilla, jotka voivat olla tärkeitä eläimille ja kasveille. Nykypäivän standardit perustuvat ihmisten kokemiin raja-arvoihin, mutta uudet kynnysarvot on suhteutettava myös eläimiin ja luontoon.
– Useimmiten tavoitteet ovat hyvät, mutta meillä ei ole vielä tarpeeksi näyttöä voidaksemme kertoa, miten niitä tulisi mitata tai edes mihin niiden pitäisi liittyä. Ekologisia tutkimuksia tehdään vuosittain, mutta niitä ei useinkaan ole suunniteltu niin, että tuloksia voidaan käyttää valaistussuunnitteluun. Uusilla ohjeilla ja viimeistellyllä standardilla meillä olisi paremmat edellytykset, ja toivottavasti saisimme aikaan suuremman vaikutuksen, toteaa Maria Nilsson Tengelin lopuksi.
Tämä on toinen osa kolmesta Bioinclusive Lightning -valaistusta käsittelevästä artikkelisarjastamme. Seuraavalla kerralla tapaamme Fagerhultin ulkovalaistuksen tuotepäällikön Henrik Sandqvistin, joka kertoo, kuinka mukautamme valaistusratkaisumme vastaamaan niin ihmisten kuin eläintenkin tarpeita. Edellisen artikkelin löydät täältä.

Annika Jägerbrand (Gävlen Yliopisto), Maria Nilsson Tengelin (RISE) and Henrik Sandqvist (Fagerhult).
TEKSTI LINDA KARLSSON
KUVA PATRIK SVEDBERG, DANIEL MAJAK
Hyvä valo — miten otamme ympäristön huomioon?
Bioinclusive Lightingilla huomioimme ympäristön ja sen, miten minimoimme valaistuksen vaikutusta siihen. Vastuullisen valaistuksen ytimessä on oikea valo oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan.
Lue lisääAiheeseen liittyviä uutisia
Fagerhult puolittaa CO₂-päästönsä – vähennystä 49 % vuodesta 2021
Materiaalivalinnat, tuoteinnovaatiot, uudelleenkäyttöaloitteet ja systemaattinen analyyttinen lähestymistapa ovat Fagerhultin ilmastovaikutusten vähentämisen perusta. Viidessä vuodessa CO₂-päästöjen kokonaismäärä on vähentynyt 49 prosenttia – mikä ylittää reilusti yrityksen omat tavoitteet. Resurssien järkevä käyttö on ollut Fagerhultin 80-vuotisen historian kulmakivi, ja se ohjaa yritystämme edelleen. Vuodesta 2021 lähtien tämä työ on saanut entistäkin terävämmän fokuksen ja suunnan selkeillä hiilidioksidipäästötavoitteilla, pitkän aikavälin suunnitelmilla ja kattavalla elinkaariarviointeihin (LCA) perustuvalla kestävyysohjelmalla.”Tämän suuruusluokan vähennys näin lyhyessä ajassa osoittaa, että järjestelmällisellä työllä on todella vaikutusta. Se on monien suurten – ja pienten – aloitteiden tulos, joissa jokainen parannus edistää kokonaisuutta”, sanoo Fagerhultin kestävän kehityksen asiantuntija Josefin Carlsson. Fagerhultin CO₂-päästöt ovat vähentyneet 49 prosenttia vuoden 2021 tasoon verrattuna. Monta aloitetta – yksi yhteinen suunta Menestyksen taustalla on sarja strategisia päätöksiä tuotekehityksessä ja prosesseissa. Työtä on tehty useilla rinnakkaisilla alueilla noudattaen periaatetta, jossa monet pienet asiat yhdessä tuottavat merkittävän vaikutuksen.”Innovaatiot ja ympäristöllisesti kestävät ratkaisut ovat todella merkityksellisiä asiakkaillemme ja vähentävät päästöjä koko arvoketjussa – ei vain omassa tuotannossamme”, lisää Josefin Carlsson. Josefin Carlsson, Fagerhultin kestävän kehityksen asiantuntija, Habo Suurin vaikutus näkyy käyttövaiheessa, jossa päästöt ovat vuodesta 2021 lähtien vähentyneet tasaisesti noin 200 000 CO₂e-tonnia – vähennystä 49 prosenttia. Samaan aikaan luokan Scope 1 ja 2 päästöt ovat vähentyneet 60 prosenttia vertailuvuoteen verrattuna. Kestävä kehitys käytännössä Ratkaiseva tekijä tämän edistyksen taustalla ovat monet rinnakkaiset aloitteet, joissa materiaalivalinnat ovat keskeisessä osassa.Vuodesta 2025 lähtien suurin osa valaisimista, joiden rungot on valmistettu puristetuista alumiiniprofiileista, sisältävät jopa 75 prosenttia kierrätysmateriaalia. Tämä tarkoittaa vuosittain noin 225 CO₂e-tonnin ympäristösäästöä.Vuonna 2025 Fagerhult käytti uudelleen yli sata valaisinrunkoa jokaista työpäivää kohden ReLight-aloitteen kautta. Päivittämällä nykyiset valaisimet uudella teknologialla ja pidentämällä niiden elinkaarta materiaalien ja tuotannon aiheuttama ilmastovaikutus pienenee merkittävästi. Yhteensä yli 50 000 tuotteelle on annettu uusi elämä uudelleenkäytön kautta.Tuotekehitys on myös keskeinen siirtymän edistäjä, ja monet innovaatiot ovat sekä pienentäneet ilmastovaikutusta että parantaneet energiatehokkuutta: Multilume Re:Think on vähentänyt Scope 3 -päästöjä yli 320 tonnilla hiilidioksidiekvivalenttia älykkään rakenteen ja ympäristöllisesti kestävien materiaalivalintojen avulla esittelynsä jälkeen vuonna 2021. Tämä vastaa 1 300 puun istuttamista ja kasvattamista kymmenen vuoden ajan. Twin Dual Driver on vähentänyt liitäntälaitteiden ilmastovaikutusta 49 prosentilla tehokkaamman elektroniikan ja parannetun materiaalikoostumuksen avulla. Wrappedin Solid Board -pahvirungon ilmastovaikutus on jopa 89 prosenttia pienempi kilogrammaa kohden verrattuna neitseelliseen alumiiniin. Gallery - products Samaan aikaan yli joka kymmenes nykyään myyty valaisin sisältää integroidun sensorin, joka auttaa vähentämään energiankulutusta käytön aikana. Keskeinen menestystekijä on pitkän aikavälin, tosiasioihin perustuva lähestymistapa.”Elinkaariarviointien perusteella olemme tunnistaneet, missä ja milloin ilmastovaikutusta esiintyy – ja millä toimilla on suurin vaikutus. Siirrämme nyt tätä tietoa eteenpäin jatkuvissa pyrkimyksissämme vähentää ilmastovaikutustamme”, totaa Josefin Carlsson lopuksi.
Fagerhult vaihtaa ledit ilmastovaikutuksen pienentämiseksi
Fagerhult toteuttaa merkittävän muutoksen, jonka tavoitteena on pienentää valaisimien ilmastovaikutusta. Vaihtamalla uusimpaan LED-teknikkaan Fagerhult vähentää myymiensä tuotteiden vuosittaisia päästöjä 2 250 CO₂e-tonnilla. ”Pieni muutos jokaisessa valaisimessa, jolla on valtava kokonaisvaikutus”, sanoo Fagerhultin kestävyysjohtaja Niclas Thulin. Päätös valaisimien LED-tekniikan korvaamisesta on strateginen ja tehty johtotasolla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että valtaosa Fagerhultin sisävalaisin-valikoimasta varustetaan uusilla ledeillä, joissa on uusimman sukupolven Flip Chip -teknologia. Tämä muutos parantaa tehokkuutta ja pienentää energiankulutusta 5–10 prosentilla valaisinmallista riippuen. Pieni muutos, jolla on suuri vaikutus ”Onnistuneet kestävyystoimet edellyttävät keskittymistä oikeisiin asioihin. Kaiken kaikkiaan 85 prosenttia Fagerhultin koko arvoketjun ilmastovaikutuksesta – toisin sanoen Scope-päästöluokista 1-3 – tulee tuotteidemme käyttöön liittyvästä energiankulutuksesta. Jos pystymme parantamaan tehokkuutta ja vähentämään sähkönkulutusta merkittävässä osassa tuotevalikoimaamme, sillä on suuri vaikutus”, sanoo Niclas Thulin. Pidennetty käyttöikä 50 000 tunnista 100 000 tuntiin, muuttumattomalla ja korkealaatuisella valolla koko käyttöiän ajan. ”On aina vaikea ennustaa tarkalleen, kuinka paljon muutos tuo säästöjä, sillä useat tekijät vaikuttavat asiaan. Mutta käyttämällä vuoden 2025 tietoja – kuinka monta valaisinta myimme ja mille markkinoille – ja olettaen, että niitä käytetään keskimäärin 50 000 tuntia ilman valonohjausta, arvioimme potentiaalisiksi säästöiksi noin 2 250 CO₂e-tonnia vuodessa*.” Se on periaatteessa kokonainen metsä: ”Se vastaa suunnilleen hiilidioksidimäärää, jonka 90 000 puuta sitoo vuodessa**. Siksi tällä muutoksella voi olla merkittävä vaikutus sekä omiin että asiakkaidemme ympäristöpanostuksiin.” Pieni LED‑päivitys voi vähentää päästöjä noin 2 250 CO₂e‑tonnia vuodessa – mikä vastaa hiilidioksidimäärää, jonka 90 000 puuta sitoo vuosittain. Kaksi kertaa pidempi käyttöaika Muutos tarjoaa myös muita kestävän kehityksen etuja. Valaisimien käyttöaika tuplaantuu 50 000 tunnista 100 000 tuntiin. Pitkällä aikavälillä tämä tarkoittaa resurssien, kuten raaka-aineiden ja muiden materiaalien, kulutuksen vähenemistä. Se tuo myös taloudellisia etuja asiakkaillemme, jotka voivat tehdä turvallisen ja kannattavan investoinnin energiatehokkaaseen valaistukseen, jonka käyttöikä on pidempi. Tämä uusi teknologia tuo kaikkiin valaisimiin myös CLO-vakiovalovirtatoiminnon, joka tarjoaa muuttumattoman ja korkealaatuisen valon valaisimen koko käyttöiän ajaksi. Yksinkertaisesti sanottuna, hyvää valaistusergonomiaa työpaikalla. Toimintaperiaate Pieni muutos, joka tuottaa suuria tuloksia – mikä tarkalleen ottaen on merkittää teknisestä näkökulmasta?”Lähestymistapamme on korvata tavalliset ledit uusimman sukupolven Flip Chip -tekniikalla. Yksinkertaisesti sanottuna Flip Chipissä on edistyneempi rakenne, jossa elektrodit ja muut kontaktipinnat on sijoitettu niin, etteivät ne estä tai vaikuta valovirtaan. Flip Chip -ledit ovat yksinkertaisesti energiatehokkaampia ja mekaanisesti kestävämpiä”, selittää Niclas Thulin.Valaisinmallit, joissa on jo tämäntyyppinen led, päivitetään uusimpaan Flip Chip -sukupolveen, kuten myös kaikki mallit, joissa aiemmin oli vakioledit. Kaikki hyötyvät Päivityksen kustannuksia ei siirretä asiakkaille kalliimpina valaisimina vaan ne rahoitetaan muutoksen tuomilla logistisilla hyödyillä. Kestävyysjohtaja Niclas Thulin tapaa asiakkaita säännöllisesti Fagerhultin Sustainability Hub -keskuksessa ja havainnollistaa, miten tietoon perustuvat valaistusvalinnat voivat tuoda sekä ilmasto- että kustannussäästöjä. ”Suuremmat ostovolyymit ja tuotenumeroiden pienempi määrä tarkoittavat, että voimme tarjota nämä lisäedut. Parempi energiatehokkuus, pidempi käyttöikä ja parempi valonlaatu, pienempi energiankulutus ja, ennen kaikkea, merkittävä ilmastovaikutus”, sanoo Niclas Thulin.”Me Fagerhultilla olemme sitoutuneet kantamaan yhteiskuntavastuumme ja tarjoamaan ratkaisuja, jotka voivat vaikuttaa sekä ilmastonmuutokseen että tulevaisuuden sähkönsaantiin liittyviin haasteisiin. Mielestämme asiakkaidemme ei pitäisi joutua valitsemaan edullisuuden ja ympäristöllisen kestävyyden välillä, kun ne molemmat ovat mahdollisia. Siitä hyötyvät kaikki.” * Maakohtaiset päästökertoimet, pääasiassa AIB-yhdistyksen (Association of Issuing Bodies) dataan perustuen.** Perustuu hiilidioksidin keskimääräiseen sitoutumiseen Ecotreen mukaan.